Osa 6: Mielin määrin teetä ja tupakkaa

Osa 6: Mielin määrin teetä ja tupakkaa

#nautintoaineet #päihteet #kahvi #tee #tupakka #alkoholi #kulutus

Tee, kahvi, alkoholi ja tupakka ovat laillisia ja arkisia nautintoaineita niin Suomessa kuin Japanissakin. Mutta millaisia eroja niiden kulutukseen liittyy? Tässä aiheesta kahvi- tai tupakkatauon mittainen teksti valintanne mukaan. Vai saisiko sittenkin olla teetä?

Kioton turistialueilla tarjotaan ilmaiseksi vihreää teetä. Yhden kojun kyljessä mainostetaan kahvikuppia 200 yenillä. Tilaan kahvin. Myyjä pyytää toisen avukseen. Kysymyksiä satelee: Kylmää vai kuumaa? Maitoa? Sokeria? Mukaan vai täällä? Aistin myyjien taholta lievää hätääntymistä, mutta saan tilattua maksettua kupposen ja toinen myyjistä painelee yläkertaan keittämään kahvit. Lopulta saan juomani, pikakahvijauheesta valmistetun kahvin tekeleen, mutta valinta kaduttaa, se ilmainen tee olisi varmasti ollut parempaa.

Olisi liioittelua väittää, ettei Japanissa ole kahvittelukulttuuria, mutta sellainen vastaava itseisarvo, joka Suomessa liitetään kahvin lipittämiseen ja tarjoamiseen, yhdistyy Japanissa ennemminkin vihreään teehen. Lähes joka ravintolassa (kuva 1) vihreä tee kuuluu ateriaan ja sitä tarjotaan asiakkaalle veloituksetta niin paljon kuin hän haluaa. Teehen liittyy paljon perinteitä ja kunnioitusta, tee on taidetta. Vihreä tee eli o-cha, suoraan käännettynä ’kunnioitettu tee’, esiintyy merkittävässä roolissa japanilaisissa teeseremonioissa. Seremoniassa tee valmistetaan sukupolvelta toiselle periytyvän taidon mukaan pienintä yksityiskohtaa myöden.

Kuva1. Opiskelijalounaallakin saa santsata vihreää teetä rajattomasti 

Teehen liittyy siis historiaa ja perinteitä, mutta kahvi (kohii) sen sijaan on muualta lainattua. Ero on luonnollinen, sillä teetä kasvatetaan Japanissa ja naapurivaltioissa Aasiassa, mutta kahvi tuodaan kauempaa. Myös kahvilat ovat ”tuontitavaraa”. Lukemattomat Starbuck’s, Holly’s ja Tully’s kahvilat toistavat hyvin amerikkalaista kahvilakulttuuria.

Suomi on tunnettu kahvin kulutuksestaan, tilastoissa olemme Alankomaiden jälkeen maailman toiseksi eniten kahvia juova kansa; jos uskomme Mirror-lehden tietoja kilogrammoissa mitattuna kahvia kuluu meillä lähes 13 kg/henkilö vuodessa. Japanissa sitä kuluu huomattavasti vähemmän: noin 3,4 kg vuodessa henkilöä kohden (lähde:  All Japan Coffee Association).

Teen ja kahvin kulutusta ei voi tietenkään verrata toisiinsa painomitoin. Teenjuonnissa japanilainen ”voittaa” suomalaisen kuluttamalla keskimäärin viisi kertaa enemmän teelehtiä vuodessa (1 kg vs. 200 g). Maailmanlaajuisessavertailussa ehkä hieman yllättäen Japani sijoittuu vasta yhdeksänneksi teenjuojamaaksi, jos kulutus suhteutetaan väkilukuun. Sekä kahvin että teen markkinoita ajatellen Japanin väkiluku kuitenkin ”nostaa” maan sijoitusta. Kahvin kokonaiskulutusta tarkasteltaessa Japani sijoittuu maailman neljänneksi eniten kahvia kuluttavaksi maaksi (USAn, Brasilian ja Saksan jälkeen) ja teen osalta kolmanneksi heti Kiinan ja Venäjän jälkeen.

Kuva2. Asahi-olutta

Japanissakaan ei toki tarvitse tyytyä huuhtomaan janoaan ja lievittämään levottomuuttaan teen tai kahvin voimin. Saisiko olla luumuviini/-likööri umeshua (10–15 %), riisiviini sakea (15–17 %), tai kenties jopa riisiviina shōchūa (25–35 %)? Olutta löytyy myös useamman paikallisen tuotemerkin alta: esimerkiksi Asahi (kuva 2), Yebisu, Kirin, Sapporo. Kampai eli kippis!

Alkoholinkulutuksen osalta uskottavan tilastotiedon esittäminen on monimutkaista muun muassa siksi että vaihtelevat verotuskäytännöt heijastuvat tuontimääriin, erityisesti Euroopassa, jossa ”viinanhakumatkat” ovat helppoja ja tullirajoitukset eivät ole heti vastassa. Mutta ehkä tilastot kykenevät kuitenkin antamaan suuntaviivoja siitä, miten japanilainen ja suomalainen alkoholinkulutus suhteutuvat toisiinsa.

Suomella on Japanissakin kyseenalainen maine maana, jossa alkoholia kuluu reilusti. Eipä sitä oikein voi kieltäkään. Japanilaisten oma alkoholinkulutus puolestaan on ”kaksitasoista”. Toisaalta japanilaiset eivät kestä alkoholia kovin paljon ja alkoholittomia juomavaihtoehtoja on baareissa hyvin tarjolla, ruokakaupoista löytyy minikokoisia oluita, mutta erityisesti japanilaisilla bisnesmiehillä on myös satunnaista taipumusta ”juoda itsensä pöydän alle” ja yritysmaailmassa harrastetaan kosteita illanviettoja ja yhteisiä juomisjuhlia. Kun pomo käskee juomaan, on vaikea kieltäytyä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan puhtaaksi alkoholiksi muutettuna Suomessa alkoholia kulutetaan hieman alle 10 litraa vuodessa per asukas. Eniten Suomessa juodaan olutta, toiseksi eniten vahvoja, viiniä juodaan yhä vähemmän kuin edellä mainittuja.

OECD-maiden välillä tehty vertailu kertoo, että Japanissa puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna alkoholin kokonaiskulutus on 7,3 litraa vuodessa henkilöä kohden. Kovin tuoretta tietoa japanilaisten alkoholimieltymyksistä ei tähän hätään löytynyt, mutta vuonna 2004 julkaistun WHO:n raportin mukaan Japanissa suosituin alkoholijuomien ryhmä olisi väkevät, olut toisena ja viini kolmantena. Jos kaduilla näkyvästä baarimainonnasta voi jotain päätellä, viski näyttäisi olevan yksi japanilaisten suosikkijuomista.

Baareista puheen ollen, baarin astuminen on kuin aikamatka vuoteen 2005. Muistaako joku vielä, kun illanvietosta kotiin palatessa vaatteisiin oli ehtinyt tarttua niin voimakas tupakankäry, että kostyymi oli eristettävä esim. parvekkeelle? Japanissa näin voi yhä käydä.

Kuva3. Tupakkaa automaatista

Tupakointi on tapa, johon Japanissa suhtaudutaan eri tavalla kuin mihin Suomessa on totuttu. Kadulla tupakointi on kiellettyä, mutta sen sijaan joissain sisätiloissa, kuten baareissa ja jopa ruokaravintoloissa käryttely on usein sallittua. Suomessa olemme tottuneet myös siihen, että tupakan myyntiä säädellään ja rajoitetaan voimakkaasti, viimeisimpänä muutoksena tupakkaa myydään vain ”tiskin alta”, eli esillä niitä ei myyjä saa enää pitää. Japanissa askinsa voi ostaa kadunkulman automaateista (kuva 3) siinä missä vesipullon.

Ja kyllähän se ero suhtautumisessa näkyy myös tilastoissa. Japanissa poltetaan vuodessa keskimäärin 1841 savuketta per henkilö, tupakoijia on miehistä 40 prosentti ja naisista noin 10 prosenttia. Suomessa savukkeita kuluu vuodessa 671 per henkilö, prosentuaalisesti tupakointi on jakaantunut naisten ja miesten välillä tasaisemmin. Suomalaismiehistä 28 prosenttia ja naisista 22 prosenttia tupakoi. (Lähde: Tobacco atlas)

Vaikka Japanissa tupakointi on jossain mielessä hyväksytympää kuin Suomessa, puhe terveydestä ja tupakoinnin paheellisuudesta on samaa. Japanilaiset tietävät haitoista ja tuntevat riskit. Tupakoinnin lopettamiseen suhtaudutaan samalla ylpeydellä kuin meillä Suomessa.

Lopuksi kunnioittavat terveiset yhdelle yli 50 tupakointivuoden jälkeen lopettaneelle.

*Tämän kirjoituksen taustalla soi Scandinavian Music Groupin Mustana, maidolla, kylmänä, kuumana ja kirjoittamista siivitti yksi cafe latte (tall size).